Art Deco

Art deco on arkkitehtoninen tyyli, jota esiintyi alunperin erityisesti maailmansotien välisenä aikana, 1900-luvun alussa. Art decon läpimurtokausi alkoi Ranskan Pariisissa vuonna 1925. Se oli alkujaan vain pelkissä koristeissa ja esineissä käytetty tyyli, mutta vähitellen se levisi arkkitehtuuriin, muotiin ja jopa taiteilijoiden luomaan kuvataiteeseen. Taidetta ei suinkaan kutsuttu alunperin art decoksi, vaan nimensä se sai vasta myöhään, 1960-luvulla. Millaista art deco on maailmalla ja Suomessa? Kerromme siitä tässä.

Art Deco

Jos verrataan art decoa ja jugend-tyyliä keskenään, on niissä huomattavia eroja. Art deco miellettiin alkujaan jugendin korvaajaksi, vaikkei se sitä täysin ollut. Eroavaisuuksia oli esimerkiksi siinä, että jugend edusti ennemminkin historismia, kun taas art deco oli suuntautunut modernismin puolelle. Jugendissa arvostettiin luonnon omaa, kaunista ornamentiikkaa, kun taas art decossa tällaista ei ollut, vaan tyyli oli ennemminkin konemaista.

Art decolle tyypillisiä piirteitä

Art decoon on alunperin otettu vaikutteita mm. Egyptistä, Aasiasta, antiikin Kreikasta sekä Afrikasta. Kuviot sisälsivät symmetrisiä kuvioita, ympyröitä ja siksakia. Kuviot oli usein poimittu luonnosta, jonka jälkeen ne oli geometrisoitu. Työn jälki oli hyvin viimeisteltyä. Kuvioita saattoivat olla niin auringonsäteet kuin kukatkin. Art decoa käytettiin niin koruissa kuin toilettitarvikkeissakin. Silloin tyyli kuului lähinnä vain rikkaille. Köyhillä ei siihen ollut varaa. Art deco oli teollisesti valmistettavaa luksusta. Väreinä käytettiin vahvoja värejä, kuten turkoosia sekä korallinpunaista. Savunharmaat lasiastiat olivat suosittuja. Muita laseissa käytettyjä värejä olivat violetti ja ruskea. Symmetrisillä kuvioilla saatettiin koristella mm. astioita ja painotuotteita.

Suomalainen art deco

Art deco ei koskaan noussut Suomessa niin suosituksi kuin esimerkiksi funktionalismi. Suomalaisia art deco -taiteilijoita kuitenkin on ollut. Niitä ovat  mm. Juho Rissanen, Paavo Tynell ja Eero Järnefelt. Järnefeltin tunnetuimpiin teoksiin lukeutuvat hänen näkemyksensä Kolin upeista maisemista sekä useat muotokuvat. Suomalaisia art deco -keraamikkoja ja kuvataiteilijoita ovat mm. Nikolai Kaario, Greta-Lisa Jäderholm-Snellman sekä Eva Gyldén. Arttu Brummerin huonekalut ovat vailla vertaansa. Niistä huokuu art decon kauneus, vahvat värit ja ylellisyys. Hänen suunnittelemiaan sisustuskokonaisuuksia löytyy mm. Eduskuntatalosta ja Helsingin yliopiston päärakennuksesta. Lisäksi hän suunnitteli lasitöitä. Niistä kaikki ovat uniikkeja ja arvokkaita taidekappaleita.

Kuuluisia art deco -rakennuksia

Kuuluisia art deco -rakennuksia on esim. New Yorkissa sijaitseva William Van Alenin suunnittelema Chrysler-rakennus vuodelta 1930. Toinen esimerkki on vuonna 1931 rakennettu Empire State Building. Los Angelesissa sijaitseva Eastern Columbia -rakennus on huomiota herättävä sen värityksen vuoksi. Sen väriksi on valittu hennon pehmeä turkoosi. Rakennus on 80 metriä korkea pilvenpiirtäjä, joka rakennettiin 9 kuukaudessa. Los Angelesissa sijaitsee useita muitakin art decoa edustavia rakennuksia. Näistä esimerkkinä mainittakoon Bradbury Building, joka valmistui jo vuonna 1893. Rakennus on saanut runsaasti huomiota esimerkiksi populaarikulttuurissa ja sitä onkin käytetty usean elokuvan kohtauspaikkana. Myös Helsingistä löytyy art deco -rakennuksia. Tällainen on esimerkiksi Liittopankin rakennus Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa. Rakennus on rakennettu vuonna 1929. Sen muodot perustuvat vertikaaliseen järjestykseen ja rakennuksen seinämiä koristavat neliönmuotoiset koristeet. Osaan koristeista on kätevästi piilotettu ilmanvaihtoritilä.

Kuuluisia art deco -rakennuksia

Hieman erilainen art deco -rakennus löytyy Helsingin Kasarmikadulta. Talon sisäpiha on muodoltaan erikoinen: se on nimittäin pyöreä. Lisäksi talossa on käytetty art deco -kaudelle tyypillistä väritystä ja muotoja. Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema komeilee juhlavasti Helsingin Kluuvissa. Rakennuksen komeat turkoosin sävyt kiinnittävät katsojan huomion. Rakennus on yksi Suomen merkittävimmistä ja se tunnetaan myös kansainvälisesti.

Comments are closed.